On se kumma, että joulujuhlat aiheuttavat ihmisille niin suuria pulmia. Voiko laulaa enkelitaivaata tai saako olla seimi. Voi hyvän tähden, miksei saisi? Ihan samalla tavalla, kuin voi olla tonttuhyppelyä tai tanssivia lumiukkoja. Antaa mennä vain, eihän kukaan pakota mihinkään edellä mainittuun uskomaan pätkääkään.
Jotenkin tuntuu, että eniten tätä jouluhössäkkää vastustavat ne tärkeilijät, jotka kuvittelevat olevan jotenkin hienoa vastustaa vähän kaikkea sellaista, mitä eivät ole itse keksineet. Ei siinä oikeasti ole kysymys mistään omantunnonasiasta, ei siitä, että jotenkin loukattaisiin uskomattomien arvoja. Kunhan älisevät. Kovin siinä puolustavat ei-kristittyjen oikeuksia sen sijaan, että oikeasti kannattaisivat suvaitsevaisuutta. Miksei sinne seimien ja pukkien sekaan voisi pikemmin tuoda ihan mitä tahansa muutakin, mitä halutaan esittää. Mielestäni mahtuisi mukaan vallan mainiosti vaikkapa Muhammed-näytelmä, mutta enpä tiedä olisiko se muuten viisasta. En oikeasti tiedä varmaksi, mutta epäilen, että se ei olisi sopivaa.
Se nyt vain on niin, että lukukausi päättyy jouluun ja joululla on oma sisältönsä, halusivatpa ihmiset sitä tai ei. Jos ei saa olla jeesuksia, millä perusteella saa olla pakanallisia tonttuja ja pukkejakaan, lentävistä, puhuvista poroista puhumattakaan? Uskomusperinnettähän niidenkin esittelemisellä pidetään yllä, mutta harva kokee sitä tyrkyttämisenä. Pitäisiköhän ruveta vaatimaan pukitonta joulujuhlaa ja loukkaantua taruolentojen tyrkyttämisestä?
Siis oikeasti, hiukan suhteellisuudentajua kehiin, pyydän.
